sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Partridge and Orange ja muita Yorkshiren uppoperhoja





Pehmeähäkiläisiä North Country -perhoja “spidereita” on mukava sitoa ja erilaisia perhomalleja on vaikka millä määrin. Tällä perhotyypillä, jossa on lähinnä pelkistetty runko ja pehmeä häkilä, on satojen vuosien perinteet.

Perhojen reseptejä voi aina vapaasti soveltaa. Mainitsen alkuperäisiä materiaaleja vain siksi, että ne antavat kuvaa, mitä värejä perhot ovat sisältäneet. Perhojen reseptit ovat kuitenkin sellaisilta takavuosilta, jolloin melkein mitä vain pikkulintuja, kahlaajia ja niin edeleen oli sitojien materiaaleissa. Niitä voi korvata esimerkiksi kanan, fasaanin, peltopyyn höyhenillä, joita löytyy melkein joka sitojan nurkista.

Useissa spider-perhoissa on perinteisesti käytetty Pearsall's Gossamer silkkilankoja. Oma juttunsa silkkilangoista löytyy tästä linkistä

Partridge and Orange



Tämä lienee se tunnetuin ja edelleen yksi käytetyimmistä spidereista, jolla on pitkä historia. Kuvan perho on vanhempi jo paljon uitettu brittiläinen sidos, jonka sitojaa en tiedä.

Koukku 14 – 16
Runko: Oranssi (Perinteisesti Pearsall’s Gossamer 6a tai 19, vahattuna tai ilman vahaa, mutta muitakin lankoja käytetty)
Kierre: Ohut kulta (ei pakollinen)
Häkilä: Tummakuvioinen peltopyyn selkähöyhen

Vinkki: Tästä on versioita myös fluorioranssilla rungolla.

Partridge and Yellow


Keltainen vaaleampi vaihtoehto Partridge and Orange -perholle. Kuvan perho on mahdollisesti Ogden Smithsin tuotantoa Britanniasta.

Koukku 14 – 16
Runko: Keltainen (Perinteisesti Pearsall’s Gossamer 4 tai 5, vahattuna tai ilman vahaa, mutta muitakin lankoja käytetty)
Kierre: Ohut kulta (ei pakollinen)
Häkilä: Tummakuvioinen peltopyyn selkähöyhen

Grouse and Orange
 

Yorkshire wet flies tai spiders -perinteen yksi perusperhoista Grouse and Orange on tummempi versio Partridge and Orange -perhosta. Perho löytyy muiden muassa Thomas E. Pritt:in kirjasta "Yorkshire Trout Flies" (1885), nimellä "Dark moor-game or Orange Grouse or Freckled Dun". Prittin mukaan perho oli hyvä perho alkukauteen, etenkin tummaan veteen kun joki on puhdistumassa tulvan jälkeen. E.M.Todd nostaa uppoperhokirjassaan perhon vielä käyttökelpoisemmaksi: 

"Hyvä perho aina, mutta etenkin silloin, kun vesi on tumman oluen väristä."

Koukku: nro 14 uppoperokoukku (tässä TMC 3769SP-BL)
Lanka: Pearsall's gossamer tai naples silkkilanka oranssi (esim. nro 19)
Runko: sidontalanka 

Häkilä: Grouse, eli nummiriekon tai muun vastaavan metsäkanalinnun ruskeankirjava pehmeä höyhen. 

Häkilän valmistelu

Pehmeät häkilät, kuten grouse (nummiriekko) ja partridge (peltopyy) on usein helpoin kiinnittää häkiläksi kärjestään. Helppo tapa valmistella höyhen sidontaa varten on ottaa häkilän kärjestä kiinni häkiläpihdeillä ja vetää siikaset taakepäin kostutetuilla sormilla. Sen jälkeen höyhen on helppo kiinnittää sidokseen.





Grouse Hackle

Toinen tunnettu Grouse-häkiläinen spider on Francis Francisin kolmen parhaan perhon joukkoon sijoittama Grouse hackle, 

Hela: yksi kierros kapeaa litteää tinseliä 
Runko: keltainen silkki (=sidontalanka, esim Pearsall's Gossamer keltainen silkkilanka)
Häkilä: Nummiriekon peitinhöyhen (grouse)
Pää: joko pari kierrosta riikinkukkoa tai sidontalanka lakattuna.

Black Spider ja muut kaksi Stewartin spideria



Nämä ovat varhaisia kirjallisuuteen poimittuja spidereita, W.C.Stewartin kirjasta The Practical Angler (1857). Kuvassa oma versioni Black Spiderista sidottuna väkäsettömään Kamasan B981 koukkuun.


Tätäkin mustarunkoista ja -häkiläistä voisi nimittää 
Black spideriksi. Erona Stewartin spidereihin tässä 
brittiläisessä perhovanhuksessa on kierre.

Black  Spider

Koukku 14 – 16 (18)
Runko: Ruskea silkkilanka (vahalla tai ilman)
Häkilä: Musta kana tms. tumma pehmeä höyhen (alunp. kottaraisen höyhen)

Red  Spider

Koukku 14 – 16 (18)
Runko: Keltainen silkkilanka
Häkilä: esim. naarasfasaain niskahöyhen tai vastaava ruskeansävyinen höyhen (alun. Ruisrääkkä)

Dun  Spider

Koukku 14 – 16 (18)
Runko: Harmaa (dun) silkkilanka
Häkilä: Harmaa kana (alunp. kottaraisen siiven sisäpuolen höyhen)


Mustan kanahäkilän voi sitoa joko kärjestään tai ehkä mieluummin tyvestään, jossa on pehmämpiä osin untuvaisia siikasia. Yksi tapa kiinnittää höyhen (etenkin paksuruotiset kanalintujen höyhenet) tyvipuolelta on käyttää kiinnityksessä apuna muutamaa siikasta, jotka taivutetaan taakse. 
 




Vaikka höyhenen ruodista vain hyvin lyhyt pätkä tulee sidontalangan alle, sidos on kuitenkin kestävä. Siikasten ylimääräiset latvat voi koettaa leikata mahdollisimman viistoon, jolloin runko kartioituu kauniimmin.

Snipe and Purple



Yksi tunnetuimpien spiderperhojen joukkoon kuuluvista perhoista. Kuvan perho on vanhempi käytössä kulunut sidos Englannista.

Koukku 14 – 18
Runko: Violetti silkkilanka (Pearsall’s Gossamer nro 8)
Häkilä: Esim. harmahtava (dun) kana, alunperin nimensä mukaisesti Snipe eli taivaanvuohen siiven ulkopuolelta harmahtava peitinhöyhen.



Sopivaa ruskeanharmaata ja kyllin elävää materiaalia Snipe and Purple perhon häkiläksi löytyy mm. sinisorsan siiven ulkopinnalta. Myös fasaanien siipien sisä- ja ulkopinnoilta löytyy emonen värisiä materiaaleja häkilöiksi. Tällaisesta höyhenestä yksi kierros riittää yleensä häkiläksi.

Greenwell tai Yorkshire Greenwell



Tämä on pehmeähäkiläinen spidertyyppinen Greenwell’s Glory -perhon muunnos. Tästä on häkiläversioita ja myös siivellisiä versioita. Kuvan perho on toisinto vanhemmasta Yorkshiren mallista. Greenwell's Glory -perhosta löytyy tarkempi esittely tästä linkistä.

Koukku 14 - 16
Lanka: Keltainen vahattuna tummalla vahalla tai jokin oliivi silkkilanka (vahattuna vaalealla vahalla) Kierre: Ohut kultalanka
Häkilä: Coch-y-bonddy tai furnace kana
Siipi: esim. naarasfasaanin, peltopyyn tai vastaava ruskeakuvioinen siipisulka (alunp. woodcock eli lehtokurppa.)

Tämä vanha perho voisi olla myös jonkinlainen Greenwell -versio.

March Brown



Nimi, jonka alla tunnetaan esikuvansa jäljtelmiä ja muita perhoja harriperhosta lohiperhoon, löytyy myös spiderperhoista.
Kaksi eri versiota, joista löytyy pyrstöllisiä ja ei pyrstöllisiä.

Koukku: 12
Lanka: Oranssi
Pyrstö: Naarasfasaanin niskahöyhen tai vastaava ruskeakuvioinen pehmeä höyhen (alunp. Taivaanvuohen vatsahöyhen)
Runko: Oranssiin (silkki)lankaan dubataan ruosteenruskeaa villaa
Kierre: Ohut kultalanka
Häkilä: Naarasfasaanin niskahöyhen tai vastaava ruskeakuvioinen pehmeä höyhen (alunp. Taivaanvuohen vatsahöyhen)



Toinen versio on lähempänä tunnetumpaa March Brown -perhoa. Kuvan perho on vanha käyttöperho Britanniasta.

Koukku 12 – 14
Lanka: Keltainen
Runko: Keltaiseen lankaan dubattu jäniksen korvakarva
Kierre: Keltainen silkki
Häkilä: Peltopyy


Little Dark Watchet



Little Dark Watchet on vuoden 1800 paikkeilta ja sen on suunnitellut Timothy Thackrays Warfedalesta. Perho löytyy muiden muassa T.E.Pritt:in kirjasta North-Country Flies (1885). Perho on pienikokoinen värikäs yllättäjä. Yläkuvan perhon sidoin blind eye sneck bend -koukkuun, jossa perukkeena on hevosen jouhi. Alempi on Kamasan B981 -koukussa kokoa 16.




Koukku: 16 - 20
Lanka: Oranssi silkki + violetti (purple) silkki yhteen kiedottuna
Dubbaus: Oranssin ja violetin silkkilangan välissä dubataan hyvin pehmää lyhyeksi pohjavillaa (alunp. kontiainen tai piisami)
Häkilä: Harmaa kana (alunperin nokikana)
Pää: Oranssi


Dark Bloa (Broughton Point)




Siivellinen spiderperho jonka tyyppinen sidos mm. T.E. Prittin North Country Flies -kirjassa. Tämä sidoksen malli on lainattu Robert L. Smithin kirjasta The North Country Fly, 2015.


Koukku: 14
Runko: Tumma viininpunainen silkkilanka (Esim. Pearsall's Gossamer nro 14 tai 15. Ei violetti vaikka kuvassa niin näyttää)
Siivet: harmaat kaistaleet esim. sorsan tai tavin siipisulasta
Häkilä: Musta kana 

Black and Peacock spider



Tunnettu ja toimiva spiderperho, hyvä yleisperho. Tästä on monenlaisia versioita ja usein runko sidotaan koukun mutkalle saakka ihan kuin normaalissa uppoperhossa. Toimii eri kokoisina versioina.

Runko: Riikinkukon herl
Häkilä: Musta kana
 
 
Old Master
 

 
Esimerkiksi Veniardin vanhasta One hundred and One Fly Dressings -vihkosesta  löytyvä perho.

Runko: Tuhkanharmaa (ash-coloured) silkki, esim Pearsall's 10 "Ash"
Kierre: Harmaa siikanen esim. hanhen hartiasulasta tms. (alunp. harmaa haikaran siikanen)
Häkilä: ruskean-harmaankirjava kana (alunp. Woodcock siiven sisäpuolen peitinhöyhen)

Muita Spider-perhoja

Cree Spider



Spiderien joukkoon voidaan liittää myös suomalaisia sidoksia, kuten tämä Juha Pusan Cree Spider kirjastaan Suomen kalastavimmat perhot (1988). Perho ei ole aivan perinteisin North Country tyylin edustaja, mutta ei sen sellainen tarvi ollakaan, kun suomalaisesta sidoksesta on kyse.

Perhon mainitaan olevan, hyvän yleisuppiksen Keski-Suomen taimenkoskille loppukesän aikoihin. En kyllä epäile, etteikö toimi muuallakin. Uittona perinteisempi spider-uitto tai Leiseringin nosto.

Kuvan rasia puolestaan on apteekin tiskiltä löytyvä palanen suomalaista matkailuhistoriaa uudelleen painettuna; Finnairin mainos, joka (itse pastillirasian mukaan) on Erik Bruunin käsialaa vuodelta 1958, "Destination North".

Koukku: 8 - 12 uppoperhokoukku (tässä kirjan kuvasta poiketen lyhyempi malli Kamasan B160 #12)
Painotus: Lyijylanka varren keskiosaan
Sidontalanka: musta
Runko: 3-4 kpl riikinkukon pronssinvärinen siikanen
Häkilä: Vaaleanruskea cree-kukko. Itse sidoin osan kana- ja osan kukkohäkilöillä


Tupp’s Indispensable



Tämä on vanhasta brittiperhosta mm. Dave Hughesin Wet Flies -kirjassa (1995) mainittu spiderversio. Ei ehkä perinteinen spider vaan ennemminkin Soft Hackled Flies -genreen sijoittuva uppis. Tällä samalla tavalla saa kiinnostavia perhoja melkein mistä vain. Esim. Peter Ross on aika mukava sitoa siivettömäksi spideriksi. Tupp's Indipensable löytyy tarkemmin tästä linkistä.

Koukku: 12 – 16
Lanka: Keltainen
Runko: Takaosa keltainen silkki ja etuosassa lyhyempänä rintapaksunnoksena vaaleanpunainen villa tms.
Häkilä: Blue dun tai muu vastaava harmaa kana.


Red Tag Spider


Omaan rasiaani on kertynyt Red Tag -perhosta sitomiani spider-versiota, jossa häkilänä on hyvin pehmeä furnace-värisen kanan niska- tai selkähöyhen. Näissä häkilä on esim. Allcock's Attractor-perhojen  tyyliin suorastaan ylipitkä. Tein kokeiluna myös kuulapäisenä painotettuna versiona.  Pyrstöttömänä peho on kuin normaalit spider-perhot.

Koukku: 16 - 12 uppoperhokoukku (Spider-perhoissa esim. Kamasan B160 on käyttökelpoinen)
Pyrstö: Punainen villa tai esim. fl.punainen kuitu
Runko: Lyhyt "pallo" joka sidotaan riikinkukon silmähöyhenen siikasista.
Häkilä: Pitkäsiikasinen pehmeä furnace-kana
Pää: esim. oranssi, ruskea tai musta. Myös kuulaa painotuksena kannattaa kokeilla.


* * *

Lähteitä:
Voss Bark, Conrad: A History of Flyfishing, 1992.
Smith, Robert L: The North Country Fly, 2015
Uitti, Anssi: Perhojen klassikoita, Perhokalastus -lehti 2/1990


***

Lisää perhoja löydät blogin perhohakemistosta




1 kommentti:

  1. Kiitos tästä - löysin kirjoituksesi vasta äsken ja todella inspiroivaa ja opettavaista lukea vanhoista perhoista ja niiden sidonnasta.

    VastaaPoista