Tup's Indispensable

Tup’s Indispensable kisailee Killer Bugin kanssa yhdestä hankalimmista tai ainakin keskusteluimmista runkomateriaaleista. Ehkä myös hauskimpia sidontaohjeita osuu tämän perhon kohdalle. Myös nimi on herättänyt kysymyksiä, kuka oli se Tup, jonka mukaan perho nimettiin.

Mr. R.S. Austin, tupakkakauppias ja joidenkin kirjoittajien mukaan seutunsa paras perhonsitoja Devonin Tivertonista sitoi vuoden 1900 paikkeilla vielä nimettömän perhon, jolla hän tavoitti myös arempia kaloja.

Austin lähetti ystävälleen G.E.M. Skuesille erän perhoa varten kehittämäänsä dubbingia sidontaohjeineen testattavaksi. Perho osoittautui erittäin hyväksi ja Skues kyseli mitä oli perhon erikoinen dubbing. Syvää salassapitoa toivoen Austin paljasti reseptin Skuesille, ja sen myötä Skues pyysi saada nimetä perhon Tup’s Indispensableksi. Sana "indispensable" – välttämättömyys – viitannee perhon tärkeyteen olla mukana rasiassa. Myöhemmin salaisuuteen vihittiin vielä pari muutakin sitojaa, mutta käytännössä Austinilla oli perhoon monopoliasema.

Skues julkaisi perhosta jutun jonka myötä perhosta tuli erittäin suosittu, jopa niin, että lopulta sitä kuvattiin jopa hirviöksi (T.D.Overfield): Austin tunsi olevansa “kuoleman sairaan” kyllästynyt sitomaan enää enempää Tup’s Indispensableja, ja Austinin asiakaskin kuvasi “Ichen -joen olevan mereen asti täynnä Tup’s Indispensableja”. Dubbingin salainen resepti säilyi pitkään vielä Austinin kuoleman jälkeenkin, kunnes hänen sidontabisnestä jatkanut tyttärensä jäi eläkkeelle 1934. Silloin G.E.M. Skues sai luvan julkaista reseptin.

alkuperäistä mukaillen mutta ilman pässiä

Alkuperäisessä dubbingissa oli vaaleankeltaista (lemon-coloured) karvaa spanielista, keltaista (ja punaista) mohairia, jonka Skues halusi vaihtaa punaiseksi hylkeeksi ja kellertävänsävyistä karvaa pässin (englanniksi "Tup" tai "Ram") kiveksistä.
 Pässeille noihin aikoihin usein kiinnitettiin värityyny vatsan alle, jolloin pystyi seuraamaan, mitkä lampaista oli astuttu (“tupped”). Tämä väriaineen ja virtsan värjäämä oranssiin tai keltaiseen vivahtava karva, jolla oli vielä jonkin verran rasvaisena kelluvuuttakin, oli materiaali, joka toi dubbingiin oman erityisen sävynsä. Perhokirjallisuudessa materiaali mainitaan jo sata vuotta aiemmin.

Tein oman seoskeni ohjetta noudattaen, mutta vaihdoin pässin kellertävänvalkoiseen villaan. Dubbingin tarkasta koostumuksesta on paljonkin keskustelua. Yhteistä kuitenkin, että dubbing on hieman keltaiseen ja pinkkiin vivahtava ja vaalea. Sille korvaavia hyviä yksinkertaisia seoksia löytyy paljonkin, joista yksinkertaisin on (nyt muistinvaralta)

Mike Vallan Catskill -kirjassa: Sekoita tasamäärä keltaista, punaista ja luonnonvalkoista villaa. Hän toisessa yhteydessä  tuumaa myös alkuperäisen dubbingin metsästäjille: “..no, jos joku välttämättä haluaa ottaa sakset ja kömpiä pässin alle, niin…”

Tup’s Indispensable:

Koukku: 12-14 pintaperhokoukku,
Lanka: keltainen
Pyrstö: vaalea blue dun tai honey dun kukko
Runko: (vaihtelevia ohjeita) ¼ tai 1/3 joskus myös 2/3 keltainen sikki ja loput “the dubbing”
Häkilä: sama kuin pyrstö

Perhosta löytyy eri sitojilta erilaisia versioita myös uppoperhona, nymfinä ja yorkshire soft hackle -perhona. Ennen kaikkea rungon keltaisen osan pituus vaihtelee eri sitojilla. Vanhoissa kuvastoissa on myös ruskeahäkiläisiä perhoja ja myös siivellinen spinner -versio löytyy. Nykyisin on paljon myös esimerkiksi suoraan pinkillä dubbingilla tehtyjä sidoksia.

Suomessa perhon esitteli ainakin Toivo Mäkinen 1965 ilmestyneessä kirjassaan "Onkiperhoja sitomaan", mutta perho on varmasti tullut tutuksi jo vuosikymmeniä aikaisemmin Hardyn ja muiden perhonsitomoiden luetteloista.



Lähteet:
T.D.Overfield, 50 favourite Dry Flies
A.Courtney Williams: Dictionary of Trout Flies, A&C Black, 1949
Toivo Mäkinen: Onkiperhoja sitomaan, WSOY, 1965
Fly Anglers Online 15.2.2017: http://www.flyanglersonline.com/features/oldflies/part244.php
Sparse Grey Matter 14.2.2017: http://www.sparsegreymatter.com/viewtopic.php?t=57