Ylösalaisin - Swedish Dry Fly Hook

Yksi helpoimmin tunnistettavia koukkuja on peräisin vuodelta 1979, jolloin kaksi perhonsitojaa Nils E. Erikson ja Gunnar Johnson kehittivät koukun, joka sai nimkseen "Swedish Dry Fly hook" ja tuli Partridgen mallistoon koodilla K3A. Kyseiseen koukkuun sidottuja perhomalleja löytyy kehittäjiensä lisäksi myös esimerkiksi LaFontainelta (Dancing Gaddis), Goddardilta (USD-series) ja Edwardsilta (Upside-Down fly, Edward's Mayfly).

(Koukun kärki ei näy tässä kuvassa kunnolla)

Partridge K3A -koukku on ohutlankainen ja melko pitkävartinen; #14 koukun koko pituus on 18 mm, eli vastaa suunnilleen #6 normaalikoukun pituutta. Koukun etuosaan kehitettyyn mutkaan sidotaan siipi pystyyn tai takaviistoon asentoon ja häkilä sen juurelle laskuvarjohäkiläksi. Koukun valmistus on loppunut, mutta korvaavana koukkuna voi käyttää esimerkiksi Gamakatsu C-16B -koukkua.

Ylösalaisin sidottujen perhojen lähtökohta on ollut alusta asti se, ettei normaalilla päiväkorennolla ole alapuolellaan koukkua, joka rikkoo veden pinnan. Perhon sitominen koukkuun niin, että koukku makaa vedessä selällään kärki ylöspäin on vanha keksintö. Ideasta kirjoitetaan jo 1600 -luvulla ilmestyneessä The Experienced Angler -kirjassa (R.Venablesin sitaatti kirjassa I.Whitelaw 2015). Tuolloin asia ratkesi yksinkertaisesti leikkaamalla koukun selkäpuolelta materiaalit pois jolloin perho saattoi istua veteen mutka ylöspäin. Muita ratkaisuja on löytynyt myöhemmin esimerkiksi ns. kölikoukkuun (Keel hook) sidotuista perhoista ja jigikoukuista.

Päivänkorentojäljitelmä K3A -koukkuun

Koukun varren taivutus antaa kaksi perustapaa sitoa siipi. Joko pystysuoraan ylöspäin (perinteinen päivänkorento)

tai takaviistoon (esim. vesiperhoset). Vesiperhosjäljitelmiin takaviistoon sidottu peurankarvasiipi toimii hyvin (esim. LaFontainen sidokset). 

Tässä alla olevassa seurasin Mc.Hardys Carlislen vuoden 1983 kuvaston päivänkorentojäljitelmän sidontaohjetta. 

Swedish Dry Fly (Yleisohjeesta muunnos M.Pyhtilä)

Koukku: Partridge K3A #14
Lanka: keltainen
Pyrstö: 4 kpl naarasfasaanin pyrstösulan siikasia
Perä ja kierre: keltainen silkki
Runko: Ruskea polypropyleenilanka + etuosaan oranssinruskea dubbing
Häkilä: Ruskea kukko
Siivet: 2 kpl valkoisen häkilän kärjet
Pää: Keltainen

 1. Pohjusta koukku

 2. Kiinnitä neljä naarasfasaanin siikasta (pituus = n. koukun mitta)

aina kaksi siikasta koukun kummalekin puolelle. Kiinnitä runkomateriaali

ja kierre ja tuo lanka koukun taivutuksen juurelle.

 

 3. Kiinnitä siiveksi kaksi häkilänkärkeäperinteinen pituus on n. rungon pituus

Siiven voi kiinnittää myös ennen pyrstön kiinnitystä.

 4. Kiinnitä häkilä, sido rungon etuosaan samalla vähän paksunnosta,

jotta runkoon tulee kartiomaisuutta. Katko häkilän ja siipien ylimääräiset

tyvet.

Häkilän maksimipituus on yleensä korkeintaan koukun kärkeen saakka, 

yleensä vähän lyhyempi ja tiheä pintaperhohäkilä.

 5. Sido runko ja kierre ja päättele koukun taivutuksen juurelle

 6. Kierrä häkilä ja kiinnitä siiven tyvelle taivutuksen pohjan lähelle.

Dubbaa sidntalangalle pintaperhodubbingia ja dubbaa koukun etuosaan

rintapaksunnos. 

Tässä vaiheessa duppauksella voidaan laskuvarjohäkilä suunnata reilusti 

alas sitomalla häkilän yläpuolelle muutama kierros enemmän dubbingia.

Koukun taivutuksen "aukon" voi dubata piiloon jolloin saa tukevan 

rintakehän päivänkorennolle.

 8. Sido perholle pää, siisti sidos ja lakkaa pää.

* * *

Lähteet:

Ian Whitelaw: "History of Fly-Fishing in fifty flies", Steward Tabori & Chang,Abrams NY 2015

McHardys Carlisle: Fishing Tackle Catalogue 1983

PlanetTrout: "Dance the night away..", https://planettrout.wordpress.com/tag/partridge-k3a-swedish-dry-fly-hook/

A Fly tying Journal: "Upside Down on K3A", http://flytyingjournal.blogspot.com/2011/06/upside-down-on-k3a.html