Peurankarvarunkoja ja -päitäkin tehdessä hyvä apuväline on karvanpakkaaja (hair packer), joita saa messinkisinä varsin edullisestikin. Ajattelin kuitenkin tehdä itse, lähinnä siksi, kun sopivasti sattui tulemaan vastaan vanhat siimaleikkureiksi käytetyt kynsileikkurit. Tein terille kahvan, jotta karvarunkoa tiivistäessä saa hyvän otteen koko kämmenellä. Itse teräosan tylsytin ensin hienolla vesihiomapaperilla, jottei teristä tulisi samalla myös sidontalankaleikkuria ja viilasin kolon terien keskelle pienellä avainviilalla. Sitten vain viilausjäljen tasoittelua ja karvanpakkaaja oli valmis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti