Huomattava osa perinteisistä pintaperhoista erosi sidonnaltaan toisistaan vain vähän. Malli oli pitkälti sama, vain eri osien värejä tai runkomateriaalia vaihdeltiin. Sidoin tähän malliksi pintaperhon, jossa runko tehdään hevosenhäntäjouhista, mutta mallia voi soveltaa kaikkiin vastaaviin perhoihin sopivasti materiaaleja muutamalla. Tällaiset perhot jäljittelevät perinteisesti päivänkorentoja ja pieniä kaksisiipisiä koukun koosta riippuen.
Dun on englantia ja tarkoittaa hiekanharmaanruskeaa/vaaleaa hiekanruskeaa sävyä. Se on varsin tavallinen hevosten väri, ja googlettamalla sanaa dun, saa hyvän käsityksen, millaista sävyä etsitään. Esimerkiksi Metzin pintaperhoniskoissa medium dun on tässä hyvin tyypillinen sävy.
Pintaperhojen rungoissa vaihtelevat erilaiset silkkirungot, dubatut rungot, quill, eli ruotirungot (riikinkukon silmähöyhenen siikasen stripattu ruoti tai häkilähöyhenen ruoti), fasaanin pyrstösulan siikaset tai muut vastaavat siikaset ja monet muut materiaalit, joilla perhon runkoon on saatu haluttua väriä ja rakennetta. Yllä olevassa perhossa runko on vanhan lankakaupan silkkilankaa.
Dun-malliperossa häntäjouhet voi korvata rushkehtavalla siimalla, häkilähyhenen ruodilla tai vaikka ohuella dubbingilla. Kuvassa perhon tummempi muunnos (Dark Horse Tail Fly).
Näihin hevosenhäntäperhoihin liittyy hauska muisto vuosien takaa. Lähdettiin kertaalleen penkomaan erään sukulaisen kanssa heidän vanhan sukutilansa tyhjillään seisovaa rengintupaa. Punainen tupa, pieni huone, sänky, pöytä ja renginkaappi. Siellä kaapissa oli vuosikymmenten takaisia jouhia tallessa iso vyyhti. Milloin lie talossa viimeksi renkiä tai hevosia edes ollut? Hiiret vain olivat löytäneet kaappiin jossain vaiheessa mökin historiaa, ja kaapin avatessa hajusta olisi voinut arvella jouhien olevan ketunpesästä kotoisin. Mutta eihän hyvää värkkiä voi heittää hukkaan, eihän renkikään ollut niin tehnyt. Pitkä liotus desinfioivassa puhdistusaineessa ja vielä pidempi tuuletus, ja niinpä jouhia sai perhonsidontaan varmaan lopuksi ikää.
Nykyisin tällaisten perinneperhojen siipimateriaali on yleensä sinisorsan tai ankan siipisulkaa. Jonkin verran käytetään myös fasaanin siipisulkia ja muita yleisesti ruuaksikin tarhattavien lintujen siipisulkia.
Sinisorsa ei ole uhanalainen eikä rauhoitettu laji ja siipisulista löytyy sopivan ohutta kohtaa pintaperhoihinkin. Tässä malliperhossa halusin dun-sävyisen siivenkin, joten liotin siipisulkia yön yli apteekin puhdistusaineena myytävässä vetyperoksidiliuoksessa, jolloin sulkien harmaa sävy haaleni hiekanruskeaksi.
Siipiä varten otetaan kaksi mahdollisimman samanlaista sulkaa (oikea ja vasen) ja niistä leikataan kummastakin samalta kohdalta symmetriset yhtä leveät kaistaleet siipiä varten.
Mutta lähdetäänpäs sitomaan perinteistä pintaperhoa. Jos haluat sitoa tämän malliperhon, sille resepti on seuraava:
Dun Horse tail Fly (M.Pyhtilä)
Koukku: Partridge Catskill Short Shank Dry #14
Lanka: Beige Uni 8/0
Pyrstö: Hiekanharmaa (medium dun) pintaperhokukko (sama kuin häkilä)
Runko: valkoinen ja hiekanruskea hevosenhäntäjouhi
Häkilä: Hiekanharmaa pintaperhokukko
Siipi: Hiekanharmaa sinisorsan siipisulka
Dark Horse Tail Fly (M.Pyhtilä)
Koukku: 16–14
Lanka: ruskea Uni 8/0
Pyrstö: Suklaanruskea tai tummanruskea kukko
Runko: Ruskea ja dun/keltainen hevosen häntäjouhi.
Häkilä: Suklaanruskea tai tummanruskea kukko
Siipi: Sinisorsan siipisulka (hiekanruskea)
Perinneperhon sitominen (kuvat voi klikata suurenmmaksi):
Valitse koukuksi normaalimittainen tai esim. 1 x lyhyt pintaperhokoukku. Kiinnitä koukku penkkiin.
Aluksi koukku pohjustetaan vain lyhyeltä matkalta. Siipi kiinnitetään muutamalla lankakierroksella niin, että pari kolme kierrosta häkilää ja pää mahtuu vielä siiven eteen. Siiven pituus = koukun koko pituus.
Käännä kummankin siipikaistaleen tyveltä pari siikasta siipien väliin ja kiinnitä siipien etupuolelle. Tämä tukee siipiä oikeaan asentoon, eli hieman v-asentoon.
Leikkaa ylimääräiset tyvet edestä ja takaa. Siiven takana kannattaa siipikaistaleiden tyvet leikata viistoksi, jolloin niiden päälle sidottava runko kartioituu automaattisesti kauniisti.
Vie sidontalanka tasaisilla kierroksilla taakse kohtaan, jossa koukku alkaa kaareutua.
Kiinnitä pyrstö niin, että siikaset ovat hieman harallaan. Perho istuu veden pinnalle paremmin, kun pyrstö tukee laajemmalta alueelta.
Pyrstön pituus = koukun koko pituus (tai usein aavistuksen enemmän).
Pyrstöön sopivan pitkää ja jäykkää materiaalia löytyy pintapehoniskan sivuilta tai suurimmista häkilähöyhenistä.
Kiinnitä runkomateriaali koukun alapuolelle tai melko alas koukun varren toiselle sivulle.
Jos perhoon tulee kierre, kiinnitä myös se tässä vaiheessa vastaavasti, kuin runkomateriaalit.
Kiinnitys kannattaa tehdä koko rungon mitalle, niin runko pysyy tasaisena. Mitä tasaisempi pohjustus, sitä tasaisempi tulee myös varsinaisesta rungosta.
Tässä malliperhossakin hevosen häntäjouhet voi korvata siimalla, häkilähöyhenen ruodilla, riikinkukon pyrstösulan stripatulla siikasella tai vaikka dubbaamalla ohut dubbaus jotain sopivaa dubbingia.
Kierrä runkomateriaali (malliperhossa jouhet) tiheillä kierroksilla lähelle siiven tyveä. Materiaalista riippuen tässä voi halutessaan hyödyntää penkin rotaatiota.
Jos perhoon tulee kierre, kierrä se seuraavaksi rungon päälle.
Jätä häkilöille tilaa rungon ja siiven väliin.
Valitse kaksi häkilähöyhentä, joissa on saman mittaiset siikaset.
Häkilän, eli siikasten pituus = noin 1,5 x koukun kita, joskus hieman pidempi.
Kiinnitä höyhenet niin, että niiden alapuolet (himmeät puolet) tulevat vastakkain.
Kiedo häkilät yksi kerrallaan (esim. 4-5 kierrosta). Jos ensimmäisen häkilän kiertää hieman harvoilla kierroksilla, on toinen häkilä helppo kiertää edellisen väleihin.
Kiinnitä häkilät parilla kolmella lankakierroksella ja varmista solmulla.
Pintaperhoon saa solmut vietyä häkilän juurelle puolipolvityökalulla tai vastaavalla putkella, jonka saa vaikka kuulakärkikynän kärjestä. Pyöräytä solmua tehdessä lankaa kaksi kierrosta putken ympäri, niin solmusta tulee hieman vahvempi.
Muutama solmu muodostaa perholle samalla pään. Sitten ei tarvita enää kuin langan katkaisu ja pään lakkaus. Huolehdi, että silmukka pysyy avoinna ja jos siihen menee lakkaa, puhdista se vaikka höyhenen ruodilla.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti