McGinty

Erilaiset keltamustat ampiaisjäljitelmät tuovat mieleen yhden aivan ensimmäisistä perhokaloista, pienen taimenen, jonka sain ongenkoukkuun sidotulla keltaisesta ja mustasta langasta koostetulla "ampparilla". En muista aivan varmaksi, oliko siinä jotain höyhenvärkkiäkin, todennäköisesti oli. Vuosien myötä keltamustat pyydöt ovat olleet ottavia, olipa se yksi parhaista pilkkivärieistäkin kotivesillämme.

The McGinty kantaa kehittäjänsä Charles McGintyn nimeä. Perho on vuodelta 1883 ja se kehitettiin alunperin bassiperhoksi. Perhoa voi sanoa jopa ikoniseksi amerikkalaiseksi perhoksi, niin selkeästi ja tunnistettavasti se löytyy esimerkiksi 1900-luvun alkupuoliskon perhokuvastoista ja kirjoista.

Perhon siipenä yleensä on valkokärkisen sorsan siipipeilisulan kaistaleet, mutta myös valkokärkinen kalkkuna (kuten yllä) on ollut siipivärkkinä eri sitojilla.

Keltamusta runko on toimiva monissa muissakin perhoissa. Mielenkiintoista perhossa on se, että se on hyvin pitkältä ajalta tunnettu myös muiden kalojen, kuin vain taimenen tai bassin perhona. Se kelpaa myös aurinkoahvenille ja ahvenille.

Perhosta on sidottu myös pintaperhoversioita ja uppoperhona sidosten kokohaarukka on ollut laaja.


McGinty

Koukku: 10 - 16 mutta esim. baasiperhoissa ja ahvenelle usein jopa kokoon 6 saakka

Pyrstö: Punaisia siikasia kukonhäkilästä tai kapeat kaistaleet punaista hanhea, usein niiden päällä myös kapeat kaistaleet vaalea mallardia tai esim. tavia.

Runko: Keltainen ja musta chenille, joista tehdään raidallinen runko.

Häkilä: Musta (tai ruskea) uppoperhohäkilä  (perhosta on versioita myös pintaperhona)

Siipi: Kaistaleet valkokärkistä sorsan siipipeilisulkaa, valkokärkistä kalkkunaa tai esim. grizzle-häkilän kärjet

Pää: Musta

McGinty grizzle wing

McGintystä yksi muunnos on grizzlesiipinen sidos, joka muutoin on identtinen alkuperäisen kanssa. Siivet voi sitoa auki takaviistoon mehiläisen tai kimalaisen siiviksi.

Squirrel Bee

Fishing in Alberta 1951 -lehtisessä oli mielenkiintoisen näköinen amppari- ja/tai kimalaisjäljitelmä (koukun koosta riippuen). Perho muistuttaa jossain määrin McGintyä ja vastaavasti Gintynkin voi sitoa karvasiivellä. Nopeita ja helppoja sitoa, ja en epäile, etteivätkö myös toimisi. Näissä koukku on nro 8, mutta ainakin kokoja 12 - 8 voinee sitoa tarpeen mukaan.

Pyrstö: Valkokärkistä oravaa (näissä keltaiseksi värjättyä)
Runko: Takaosa musta ja etuosa keltainen chenille
Häkilä: Musta kana tai kukko
Siipi: Valkokärkinen orava

Nämä perhot käväisin kuvaamassa aamun räikeässä valossa, vaikka päätkin odottavat vielä lakkaustaan. On tullut tavaksi lakata iso erä perhoja kerrallaan. Aiemmin lakkasin aina sitä mukaa, kuin perho valmistui, mutta se tarkoitti aika jatkuvaa lakkapullon availua. Nykyisin tulee lakattua viikon tai parin perhot kerrallaan ulkona omana työvaiheenaan. Sopivaa puuhaa vaikka lauantain aamukahvin lomassa terassilla.

* * *

Lähteet:
Weber: vuoden 1941 luettelo
Ogden Smith's: Reference book
Fishing in Alberta 1951
Panfis On The Fly -verkkosivusto: "The McGinty", https://www.panfishonthefly.com/blog/2017/9/17/the-mcginty
Fly Anglers Online: "The McGinty, Fly of the week", http://flyanglersonline.com/flytying/fotw/060500fotw.php

 

 

***

Lisää perhoja löydät blogin perhohakemistosta