Honey Bug

 
Kilpailussa maailman helpoimmin sidottavista perhoista Honey Bug voisi nousta kärkisijoille. Myös materiaalien määrässä perho on varsin pelkistetty.

Honey Bug vie 1950 -luvun loppupuolen Yhdysvaltoihin, jossa Pennsylvanian Trot Run:issa Paul Berger alkoi myydä itse värjäämäänsä Honey Bug -lankaa. Lanka oli nelisäikeistä puuvillachenilleä (4 strand cotton chenille). Värjäystekniikkansa Berger piti salassa ja lankaa oli saatavissa lähinnä häneltä itseltään. alkuperäiset sävyt oliva melko haaleita: vaaleaa pinkkiä, ruskehtavan- tai kellertävänvalkoista,vihreää ja niin edelleen. Perho osoittautui toimivaksi. Siitä kertonee sekin, että kun alkuperäisen langan saanti loppui, alkoivat monet sitojat värjätä itse korvaavia chenillejä Honey Bugeihin.

Perhon alkuperäinen chenille poikkeaa nykyisestä tavallisesta perhochenillestä sillä, että se on selkeästi litteämpää profiililtaan jolloin siitä tulee muhkuraisempi runko. Juuri sen näköistä chenilleä, joita esimerkiksi vanhat perhonsidontasetit pitivät sisällään. Osassa Honey Bugeista runko on myös huomattavan tuuhea, chenillen karvojen pituus voi olla koukun kidan suuruusluokkaa. Eduksi materiaalille voinee laskea sen, että se on kokonaan luonnonmateriaalia, Puuvillachnille imee vettä, jolloin se myös upottaa perhoa, etenkin, jos puristelee kuivaa perhoa vedessä pari kertaa ennen heittoa.

Alkuperäisissä Honey Bugeissa koukku oli Mustadin sproat uppoperhokoukku 3906 koossa 12. Tässä kuvan perhossa on 3906 B.

Kuvan perhon lanka on intialaista selvästi "hunajaista" luonnonvalkoista puuvillachenilleä, joten ajattelin, että se sopinee sellaisenaan värjäämättömänä. Yläkuvan perhossa lanka näyttää valkoisemmalta, kuin luonnossa.

Honey Bugin sitominen on hyvin helppoa. Chenillestä puretaan noin 1 cm matkalta (koukun koosta riippuen) lankasäikeitä esiin. Chenille kiinnitetään pohjustetulle koukulle niin, että säikeet jäävät pyrstöksi. Sidontalanka viedään eteen ja chenille kiedotaan rungoksi ja tehdään pää. Tai ei edes välttämättä selkää päätä ei tarvita, vaan chehnille vain kiinnitetään sidontalangalla ja varmistetaan solmuilla.

Yhdysvalloissa näytti olevan ainakin yhdellä kauppiaalla edelleen saatavilla Honey Bug kit, jossa on muutamaa eriväristä Honey Bug chenilleä, paria väriä sidontalankaa ja sopivia (varmastikin koon 12) koukkuja.

Mitä tällaiset Honey Bugit voisivat jäljitellä? Tulee mieleen mm. ns. limatoukat ja muut vaaleat toukat jne. mutta vedessä uidessaan Honey Bug voisi muistuttaa jopa pientä kalanpoikasta.

Honey Bug
Koukku: Sproat uppoperhokoukku koko 12 (Mustad 3906)
Sidontalanka: Musta, vihreä, punainen tms
Pyrstö: chenillen paljaita "keskuslankoja" jätetään pyrstöksi
Runko: Vaalea (puuvilla)chenille, luonnonvalkoinen, haaleanpinkki -vihreä tms.

* * *

Lähteet:
Schuylkill County Trout Limited: "Fly of the month, Honey Bug", http://schuylkillcountytu.org/2016/10/22/fly-month-october-2016-honey-bug/
Competitive Angler: Jack Mickievicz original Honey Bug Cotton chenille