Vuosia sitten asuin paikkakunnalla, jonka alueella oli satoja hyviä kalapaikkoja. Työni puolesta kävin laajan kunnan eri kylillä ja usein paluumatkoilla pysähdyin kalastamaan jollekin kohdalle osuvista paikoista. Haaveilin silloin jossain vanhassa kalakirjassa näkemästäni monikerroksisesta puisesta rasiasta, jossa perhot ja välineet olisivat olleet autossa aina käyttövalmiina.
Lopulta Tansaniassa haave
tuli toteutettua. Tuttu puuseppä tuli taas portille kysymään, eikö meillä olisi
hänelle mitään työtä tarjolla. Muistin rasian ja piirtelin sen paperille ja
kerroin miten sen oli ajatus toimia. Mies lähti rasiaa toteuttamaan. Rasia tuli
valmiiksi. Aloin suunnitella sen sisustusta, mutta samalla hiipi mieleen
epäilys. Jaksaisinkohan oikeasti kantaa sen
jonnekin kalapaikkaan? Kulmikas painava rasia. Reput ja perholiivit oli jo
keksitty. No haave oli joka tapauksessa toteutettu.
Sidontapöydän laatikossa
oli koukkurasiat ja pussit komeassa sekasotkussa. Siispä sahailemaan rasian
kylki auki, pienet rimat kannattimiksi ja kömpelöstä perhorasiasta kuoriutui
apua koukkukaaokseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti