maanantai 27. marraskuuta 2017
Blobler - Blob head muddler
Sitoessani streamereita ahvenrasiaan pöydällä lojuneista materiaaleista, en laiskuuttani viitsinyt alkaa sotkea pöytää vielä entisestään peurankarvasilpulla. Sopivasti oli edellisistä perhoista jäänyt pöydälle pussi Large -koon pinkkiä Cactus Chenilleä. Sidon kokeilumielellä siitä "muddlerpäät" streamereihin. Syntyi "mullkis muddler" tunnetun meritaimenperhon nimeä lainaten tai "Blobler" - muddlerin ja Blob -perhon risteytys (tässä nimeämiseen lainasin apua Perhokalastajat.net -palstan keskusteluissa nimimerkki Benderiltä).
Ainoa väri Cactus Chenilleä, jota näihin ensimmäisiin versioihin löysin laatikoistani, oli pinkki. Olin sitonut ruskeasta hanhesta siivet ja pyrstön, joten pinkki pää ei ollut ihan yliampuva, vaikka ei ehkä ihan sovinnaisinkkaan. Jatkoin kokeiluja muillakin siipiväreillä ja seuraavaksi on aikomus testata muita chenillevärejä päähän. Uskoisin, että väreinä riikinkukko, musta ja valkoinen esimerkiksi voisivat löytää paikkansa streamereiden päänä. Pään voi sitoa myös hieman pidemmäksi, jolloin sitä voi leikata paremmin luotimaiseen muotoon.
Blobler (se enimmäinen)
Koukku: Mustad L87-3665A nro 6
Lanka: Valkoinen
Pyrstö: Ruskea hanhi
Runko: Mylar holokulta
Kierre: FL punainen lanka
Kaulushäkilä: Viininpunaiseen vivahtava pinkki kana
Pää: Pinkki Cactus Chenille, Large
tiistai 21. marraskuuta 2017
Red Crane Fly
Vaaksiaisjäljitelmien joukkoon voi sitoa Irlannin länsirannikolla suositun ja runkonsa puolesta vähän erikoisemman perhon Red Crane Fly:n. Perholle voisi löytyä käyttökohteita Suomessakin. Taff Price esittelee perhon kirjassaan "Fly Patterns an international Guide" (Lontoo, 2000) ja kertoo perhon olevan suosittu Läntisen Irlannin tummavetisillä järvillä, "missä kalastellaan Atlantin tuulien kanssa". Perho sopii pinturiksi tai pintakalvossa uitettavaksi litkan ylimpänä perhona (top dropper).
Koukku: 8-6 pinturi
Lanka: Musta tai ruskea
Runko: Punainen runkotinseli (lurex/mylar)
Kierre: kultalanka
Jalat: solmitut urosfasaanin pyrstösiikaset
Siivet: Ruskeat häkilänkärjet
maanantai 20. marraskuuta 2017
Golden Yellow Chenille (MP)
Chenille materiaalina tarkoittaa melko laajaa valikoimaa erilaisia punoksia, joista perhonsidontaankin löytyy monenlaisia materiaaleja. Yksi mielenkiintoinen löytö oli ohut puuvillachenille. Löytämäni punoksen materiaali on hieman epätasaisempaa, kuin yleensä perhomateriaaleiksi myydyt chenillet ja niinpä myös rungosta saa elävämmän. Värjäsin erän puuvillachenilleä kullankeltaiseksi. Nämä kuvan perhot syntyivät sidontapöydällä lojuvista materiaaleista ja muodoltaan amerikkalaisten uppisten hengessä.
Golden Yellow Chenille
Pyrstö: Oranssi kukko
Runko: 1/3 litteä kulta ja 2/3 kullankeltainen puuvillachenille
Häkilä: Ruskea kana
Siipi: Tumma täplikäs kalkkuna ja oranssi hanhi (3 siikasta) naitettuna.
sunnuntai 5. marraskuuta 2017
Hackle Hopper
Törmäsin internetin myyntipalstalla autralialaisen myyjän kauppamiin 1960 -luvulta oleviin Hackle Hopper -sidoksiin, ja ajattelin, että sidon niistä versioita omaan rasiaani. Perhosta ei löytynyt erityisen paljoa tietoa, etenkään kirjahyllystäni. Onneksi kuitenkin joitain tiedonmurusia löytyi perhon historasta.
Perho on vuodelta 1906, kotoisin Australiasta ja on Howard Joselandin käsialaa.
Joselandin perhossa hieno oivallus oli käyttää kapokkia kellunta-apuna rungossa
niinen (raffia) alla. Samaa kapokkipuun hedelmistä saatavaa kuitua, jota
käytettiin tuolloin yleisesti muiden muassa pelastusliivien täytetteenä.
Kapokki on vettä hylkivää ja sisältää pieniä ilmakuplia, ja on siten hyvin kevyttä
ja kelluvaa. Yritin etsiä kapokkipuun hedelmää, mutta kun en sellaista tähän
hätään löytänyt, korvasin kapokin ohuella pakkausfoamilla niinirungon alle.
Pyrstöön: Claret Bristles - viininpunaisia harjaksia.
Olen ostanut nipun halpoja partasuteja, joissa on aidot harjakset.
Niitä raaskii värjätä vaikka koko sudin kerrallaan.
Perho on esitelty ainakin McCauslandin kirjassa "Fly fishing in Australia and New Zealand", jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1949. Perhosta on muitakin versioita, kierteellisiä, runkohäkilöityjä ja niin edelleen. Kuvan oikeanpuoleiset sidokset ovat kopioitu 1960-luvun myyntiversioista, joissa kelluvuutta on lisätty runkohäkilällä, jollaisena se esiintyy myös William H. Lawrien "International Trout flies" (1969) kirjan kuvataulussa "Autralasian trout flies". Mielenkiintoinen hopperi kaikkinensa.
Hackle Hopper: (alkuperäinen)
Koukku 12 - 8 kevyt alasilmäinen
Lanka: Kellertävä tms.
Pyrstö: Claret -värisiä harjaksia
Runko: Kapokkikuitua alle ja päälle kostutettu niini
Häkilä: Tippet-höyhen ja sen eteen ruskea peltopyyn höyhen
Hackle Hopper: (Uudempi - esim. Lawrie)
Koukku 12 - 8 kevyt alasilmäinen
Lanka: Kellertävä tms.
Pyrstö: Tippet + punaiset kaistaleet esim. hanhea
Runko: Kapokkikuitua alle ja päälle kostutettu niini
Runkohäkilä: Punaruskea kukko
Häkilä: Tippet-höyhen ja sen eteen ruskea kukko
* * *
Lähteet:
William H. Lawrie: "International Trout flies", TBS The Book Service LTD, UK 1969
National Library of Autralia: "McCausland, Marcus Emil", http://trove.nla.gov.au/work/16395530?q&sort=holdings+desc&_=1509881653819&versionId=19246016
Lisäksi kuvan uudempi perhomalli esiintyy kuvataulusta "Autralasian Trout Flies", mutta lähdetieto puuttuu vielä.
maanantai 30. lokakuuta 2017
Maahyönteiset - Sirkat - kaskaat - Heinäsirkat
Tansaniassa erilaisten sirkkojen ja kaskaiden runsaus tekee niistä kiinnostavan kohteen myös perhojäljitelmälle. Tässä on joitain erilaisia sirkkoja kuvattuna lähinnä sidontamalleiksi.
Kotisirkka (?)
Tämän veteen tuupertuneen sirkan mittoja:
Kokopituus tuntosarven päästä jalan päähän sirkan normaaliasennossa 67 mm
Tuntosarvet 31 mm
Ruumiin pituus 20 mm, leveys 5,5 mm, paksuus
jalkojen kohdalta ( = paksuin kohta) n. 7 mm
Peräsukanen 8 mm
Jalat: reisi 13 mm, sääriosa 10 mm, varvasosa 6
mm
Vastaavia kotisirkkoja olen tavannut 10 mm minisirkoista kuvien sirkan mukaiseen kokoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)